Noin kymmenen kuukauden ajan on ollut korkeintaan muutama päivä, että Juha ei olisi tullut kertaakaan mieleen. Projekti on ollut henkilökohtainen ja tärkeä. Se ei ole jättänyt rauhaan, enkä tosin ole sitä juuri toivonutkaan.
Torstaina oli kenraaliharjoitus pienelle, mutta siihen asti suurimmalle, yleisölle. Esitys heräsi henkiin. Kenraaliharjoituksesta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita, mutta tämä ei tapahtunut läsnäolon kustannuksella. Meininki oli äärimmäisen intensiivistä. Kokonaiskesto lyheni kolmella minuutilla. Kenraaliharjoituksen jälkeen suurin huolenaiheeni oli, menikö se jopa liian hyvin. Oliko kuntopiikki nyt siinä ja ensi-illassa yritetään kopioida samaa, mikä johtaisi väistämättä mahalaskuun.
Meillä on virallisesti 30 katsomopaikkaa. Ensi-iltaan tuli 37 varausta. Päätettiin, että kaikki mahtuu. Tuleepahan tiiviis tunnelma myös yleisössä ja se sopii myös jutun estetiikkaan. Yleisön kasvava puheensorina oven takana kasvatti myös sykettä - ainakin ohjaajalla. Tupa täynnä ja ensimmäiset soinnut käyntiin. Prologi toimii niin hyvin, niin hyvin! Näyttelijät ovat huomattavasti huolellisempia kuin eilen. Laahaako esitys? Ei. Se on vain tämän päivän näköinen ja niin sen pitää ollakin! Viimeistään Karjalassa epäilyt laahaavuudesta katosivat minulta(kin) ja esitys imaisi mukaansa. Syke koholla loppuun asti. Näyttelijät ovat tänään sekä huolellisia että äärimmäisen läsnä. Loppu on todella vaikuttava. Viimeisen pimennyksen jälkeen kestää pitkään, todella pitkään, ennen kuin aplodit alkavat. Tragedian päätteeksi se on hyvä merkki.
Aplodit alkavat. Ne ei sitten ihan heti lopukaan.
Ohjaajan katharsis.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
lauantai 28. tammikuuta 2012
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Kenraalia vailla!
Tämän päivän koeyleisöläpäri muutettiinkin pelkäksi valokuvausläpäriksi. Kuvauksesta kiitos Saara Kauppiselle!
Huomenna kenraaliharjoitus, ylihuomenna ensi-ilta...
Sinua ei vietykään väkisin?
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Huomenna kenraaliharjoitus, ylihuomenna ensi-ilta...
Sinua ei vietykään väkisin?
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
tiistai 24. tammikuuta 2012
Pakkanen kiristyy, niin tunnelmakin
Onneksi on valot katossa. Ne lämmittävät kylmät sydämmemme. Ja jouhikkokin pysyy paremmin vireessä. Penkki allamme, edessämme, käsissämme.
"Juha, sinäkö siellä?"
Huomenna avaamme äänet. Ne soivat kuin tuhatvuotiset hongat!
"JUHA!"
Perjantaina, hyvä lukija. Perjantaina.
Toimistosta,
Satu ja Minna
"Juha, sinäkö siellä?"
Huomenna avaamme äänet. Ne soivat kuin tuhatvuotiset hongat!
"JUHA!"
Perjantaina, hyvä lukija. Perjantaina.
Toimistosta,
Satu ja Minna
maanantai 23. tammikuuta 2012
Ensi-iltaviikko!
Viikonloppuna rykäistiin loput heittimet kattoon ja sunnuntaina tehtiin valotilanteet "nopean tuntuisessa" kuuden tunnin sessiossa. Paikalla olleet näyttelijät, joiden tehtävänä oli patsastella valoissa, saattavat olla myös eri mieltä homman nopeudesta. Saatiin kuitenkin tilanteet tehtyä ja tämän päivän teknisessä läpärissä ne näyttivät toimivan. 2-3 kohtausta tarvitsee vain pikku viilausta jonkun spotin kirkkausasteessa.
Tämän päivän teknisen läpimenoharjoituksen alku harmitti ensin, sillä olin vielä ohjelmoimassa tilanteita koneeseen ja siinä venähti yli harjoitusten alkamisajan. Enskariviikon stressikin löytyi vihdoin ja olin hetken aikaa vähän kireänä. Näyttelijöillä oli onneksi fiilis kuitenkin sen verran korkealla, että tämä hetkellinen ärtyisyytenä purkautunut ohjaajan stressipiikki ei meininkiä haitannut. Ja kun selvisi, että valotilanteet ovat turvallisesti koneessa ja ajokunnossa, palautui myös minun mieleni normaaleille työintoisille, mutta muuten suht lungeille, taajuuksille.
Teknisen läpärin jälkeen käytiin läpi erilaisia palautteita ja vielä kasin jälkeen, kun muut päästettiin himaan, käytiin hiomaan Äidin ja Marjan monologeja. Vinkki kaikille ohjaajille: hyvä hetki harjoitella monologeja on n.klo 21, kun harjoituksissa on oltu jo neljä tuntia ja tehty esim. läpimeno tai muuta yhtä kevyttä. Suosittelen.
Ok, onhan se vähän haasteellinen lähtötilanne, kun pitäisi vielä tuossa tilanteessa jaksaa tsempata, mutta on siinä myös totuuden siemen. Oikeassa väsymystilassa näyttelijän on helpompi purkaa tietynlaisia esteitä näyttelemisessään. Yksi keino tämän saavuttamiseen on urheilla itsensä väsyneeksi (mitä kokeiltiin jo ennen joulua). Toinen on tehdä tähtitieteellisen pitkää päivää ja löytää itsensä tilanteesta, jossa tajuat, että näyttelijäkaverisi ovat päässeet kotiin jo tunti-pari sitten, nukkumaanmenoaika lähestyy ja olet kahdestaan ohjaajan kanssa pimeässä salissa tyhjässä teatterissa tilanteessa, jossa selitykset eivät kelpaa ja kotiin ei pääse, ennen kuin viiden viimeisen rivin "juttu" on löydetty.
Juttu löydettiin. Nyt levätään hetki ja huomenna ollaan valmiita 1.pääharjoitukseen! Koeyleisöksi? Tule!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Ps. Yritin viikonloppuna pariinkin otteeseen postata tänne videota, mutta se ei syystä tai toisesta latautunut. Käy 'tykkäämässä' tästä ja katso video siellä.
Tämän päivän teknisen läpimenoharjoituksen alku harmitti ensin, sillä olin vielä ohjelmoimassa tilanteita koneeseen ja siinä venähti yli harjoitusten alkamisajan. Enskariviikon stressikin löytyi vihdoin ja olin hetken aikaa vähän kireänä. Näyttelijöillä oli onneksi fiilis kuitenkin sen verran korkealla, että tämä hetkellinen ärtyisyytenä purkautunut ohjaajan stressipiikki ei meininkiä haitannut. Ja kun selvisi, että valotilanteet ovat turvallisesti koneessa ja ajokunnossa, palautui myös minun mieleni normaaleille työintoisille, mutta muuten suht lungeille, taajuuksille.
Teknisen läpärin jälkeen käytiin läpi erilaisia palautteita ja vielä kasin jälkeen, kun muut päästettiin himaan, käytiin hiomaan Äidin ja Marjan monologeja. Vinkki kaikille ohjaajille: hyvä hetki harjoitella monologeja on n.klo 21, kun harjoituksissa on oltu jo neljä tuntia ja tehty esim. läpimeno tai muuta yhtä kevyttä. Suosittelen.
Ok, onhan se vähän haasteellinen lähtötilanne, kun pitäisi vielä tuossa tilanteessa jaksaa tsempata, mutta on siinä myös totuuden siemen. Oikeassa väsymystilassa näyttelijän on helpompi purkaa tietynlaisia esteitä näyttelemisessään. Yksi keino tämän saavuttamiseen on urheilla itsensä väsyneeksi (mitä kokeiltiin jo ennen joulua). Toinen on tehdä tähtitieteellisen pitkää päivää ja löytää itsensä tilanteesta, jossa tajuat, että näyttelijäkaverisi ovat päässeet kotiin jo tunti-pari sitten, nukkumaanmenoaika lähestyy ja olet kahdestaan ohjaajan kanssa pimeässä salissa tyhjässä teatterissa tilanteessa, jossa selitykset eivät kelpaa ja kotiin ei pääse, ennen kuin viiden viimeisen rivin "juttu" on löydetty.
Juttu löydettiin. Nyt levätään hetki ja huomenna ollaan valmiita 1.pääharjoitukseen! Koeyleisöksi? Tule!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Ps. Yritin viikonloppuna pariinkin otteeseen postata tänne videota, mutta se ei syystä tai toisesta latautunut. Käy 'tykkäämässä' tästä ja katso video siellä.
perjantai 20. tammikuuta 2012
Viikko ensi-iltaan! JAU!
Ka, terveheksenne!
Laskujeni mukaan takana on noin 85 tuntia Juha- harjoituksia. Siihen on mahtunut monenlaisia hetkiä ja tunteita. Olen oppinut uusia sanoja ja muutenkin sivistynyt. On ollut todella vapaata työskennellä. Työporukka on turvallinen ja uskallankin heilua harjoituksissa aina Assari- Auqun kehumissa pitkissä kalsareissa. Ihanaa oli kun ohjaaja toi pitkän tauon jälkeen harjoituksiin takaisin maailman parhaan draamapelin. Ehdinkin sitä useaan otteeseen kaivata. "Tervetuloa harjoituksiin!"-toivotusta ilman ei voi aloittaa.
Tapittaminen: on sitä kun näyttelijä ei tiedä minne mennä, muttei kuitenkaan halua "haahuilla/laahustaa" pelkän liikkeen takia. Niinpä näyttelijä odottaa tappina paikallaan. Odottaen Herra Impulssia. Tämän minä osaan.
Sekavia sanoja. Vr:n kyydissä. Siksi tämä sekavuus. Liian kuuma. Viikonloppu, yritän rentoutua.
T. Matilda, olevinaan näyttelijä
Laskujeni mukaan takana on noin 85 tuntia Juha- harjoituksia. Siihen on mahtunut monenlaisia hetkiä ja tunteita. Olen oppinut uusia sanoja ja muutenkin sivistynyt. On ollut todella vapaata työskennellä. Työporukka on turvallinen ja uskallankin heilua harjoituksissa aina Assari- Auqun kehumissa pitkissä kalsareissa. Ihanaa oli kun ohjaaja toi pitkän tauon jälkeen harjoituksiin takaisin maailman parhaan draamapelin. Ehdinkin sitä useaan otteeseen kaivata. "Tervetuloa harjoituksiin!"-toivotusta ilman ei voi aloittaa.
Tapittaminen: on sitä kun näyttelijä ei tiedä minne mennä, muttei kuitenkaan halua "haahuilla/laahustaa" pelkän liikkeen takia. Niinpä näyttelijä odottaa tappina paikallaan. Odottaen Herra Impulssia. Tämän minä osaan.
Sekavia sanoja. Vr:n kyydissä. Siksi tämä sekavuus. Liian kuuma. Viikonloppu, yritän rentoutua.
T. Matilda, olevinaan näyttelijä
keskiviikko 18. tammikuuta 2012
Juliste ja loppukirin alku.
Tänään palattiin Reaktiolle. Treeneissä oli mukava ja helppo tunnelma. Alkuun pelattiin maailman parasta draamapeliä, wish - boing - bangia, ja sen jälkeen laitettiin viimeiset vuodenvaihteen jälkeen harjoittelemattomat kohtaukset lopulliseen kuosiin. Homma alkaa elämään! Näyttelijöiden tekeminen löytää uusia tasoja ja samaan aikaan tuntuu entistä helpommalta.
Treenien viimeisellä tunnilla laitettiin tällä viikolla lopullisen muotonsa ideoiden tasolla saanut prologi kuosiin koko porukan läsnäollessa. Sitten käytiin epilogin kimppuun, johon oli materiaalina liuskallinen Ahon alkuperäistä tekstiä. Tekstiä tiivistettiin tekemisen myötä (kuten oli aikomuskin) ja lopun ratkaisu, toiminta lavalla löytyi viimein. Eihän sitä ole pohdittukaan kuin kaksi kuukautta! Olen todella tyytyväinen sekä alkuun että loppuun. Tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen kaikkeen!
Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme valmiita. Emme lähellekään. jäljellä oleviin viiteen harjoituskertaan ei mahdu yhtään löysäilyä. Yksityiskohtia korjataan. Rytminvaihteluita ja kontrasteja korostetaan. Vivahteita etsitään ja koko komeus yksityiskohtineen hiotaan yli tunnin mittaiseksi paketiksi, jossa näyttelijät eivät pääse piiloon lepäämään. Harjoitusten ja koulun välissä pitää muistaa/ehtiä hoitamaan sata ja yksi tärkeää asiaa. Puvustus ei ole vieläkään valmiina. Valot pitää tehdä loppuun. Tarpeistoakin on vielä hankittavana ja kirjaston suuntaan yritetään ehtiä promoamaan. Lisäksi (ainakin näyttelijöiden) pitäisi vielä ehtiä vähän lepäämäänkin. LOPPUKIRI ON ALKANUT!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
tiistai 17. tammikuuta 2012
Evaco Finito
Tänään olimme viimeisen kerran Vingenkadulla harjoittelemassa. Evakko oli antoisa. Teki hyvää hakea kohtauksiin sisäistä maailmaa ja näyttelijöiden välistä jännitettä uudessa tilassa. Nyt on kuitenkin hyvä palata takaisin ja ottaa vanha tila jälleen haltuun.
Kaikkiin kohtauksiin (paitsi niihin kahteen, mitkä ovat huomenna ohjelmassa) on nyt saatu kaaret, asemat ja sisältö. Kaikki tämä pitää vielä seuraavan reilun viikon aikana nivouttaa yhteen yhdeksi rullaavaksi ja hengittäväksi kokonaisuudeksi. Tekemistä riittää. Muistettavana on asemia, tarpeiston kanssa pelaamista ja reploissakin riittää haastetta. Samaan aikaan pitää saada se tärkein eli eläminen lavalla, hengittäminen ja aito reagointi esiin.
Musiikkipuoli tuntui viime läpärissä jo lähes valmiilta. Nyt kun kohtaukset ovat löytäneet lopullista lähellä olevan muotonsa, osa niistä on muuttunut niin erilaiseksi tunnelmaltaan, että aikaisempi musiikki ei enää toimikaan. Samaan aikaan näyttelijä-muusikkomme saivat vielä pari A4:sellista uutta tekstiä opeteltavaksi, joten ei tässä laakereillaan voi jäädä lepäämään kukaan!
JUHA-porukka tekee promootio-iskun Kokkolan kirjastoon ensi viikolla! Alustavasti aika on keskiviikkona 25.1. klo 18, mutta tästä tulee varmistus vielä lähipäivinä. Tulkaahan sinne hakemaan maistiaisia ennen ensi-iltaa!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Kaikkiin kohtauksiin (paitsi niihin kahteen, mitkä ovat huomenna ohjelmassa) on nyt saatu kaaret, asemat ja sisältö. Kaikki tämä pitää vielä seuraavan reilun viikon aikana nivouttaa yhteen yhdeksi rullaavaksi ja hengittäväksi kokonaisuudeksi. Tekemistä riittää. Muistettavana on asemia, tarpeiston kanssa pelaamista ja reploissakin riittää haastetta. Samaan aikaan pitää saada se tärkein eli eläminen lavalla, hengittäminen ja aito reagointi esiin.
Musiikkipuoli tuntui viime läpärissä jo lähes valmiilta. Nyt kun kohtaukset ovat löytäneet lopullista lähellä olevan muotonsa, osa niistä on muuttunut niin erilaiseksi tunnelmaltaan, että aikaisempi musiikki ei enää toimikaan. Samaan aikaan näyttelijä-muusikkomme saivat vielä pari A4:sellista uutta tekstiä opeteltavaksi, joten ei tässä laakereillaan voi jäädä lepäämään kukaan!
JUHA-porukka tekee promootio-iskun Kokkolan kirjastoon ensi viikolla! Alustavasti aika on keskiviikkona 25.1. klo 18, mutta tästä tulee varmistus vielä lähipäivinä. Tulkaahan sinne hakemaan maistiaisia ennen ensi-iltaa!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
sunnuntai 15. tammikuuta 2012
Antoisa evakko
Enkä nyt tarkoita kevytkenkäistä sotaa paennutta. Tiistaina muutettiin siis Reaktiolta Vingenkadun yksikköön treenaamaan. Loppuviikon harjoituspaikkana toimi L-Studio, johon talven festareille valmistuu näytelmät Avoimien ovien päivä ja Kultakalat.
L-Studiossa meillä oli käytössämme pienempi tila ja Vingenkadulta löytyneet stunttipenkin eroavat jossain määrin lavastukseemme kuuluvista, mutta saatiin luotua tarpeeksi hyvin omaa lavaamme muistuttavat harjoitteluolosuhteet. Viikon päättyessä torstaina (Vingenkadulla oltiin joka ilta ti-to) oli mielenkiintoista huomata, että harjoituspaikan vaihtaminen tässä vaiheessa saattoi jopa tuoda jotain lisää. Kun ympäristö muuttui ja keskeiset elementit olivat vain merkattuina erilaisilla korvikkeilla, toi se mielestäni jotain lisää läsnäoloon lavalla. Nyt ollaan menossa kolmatta harjoitusjaksoa, jonka teemana on 1. ja 2. jaksojen yhteensovittaminen ja nimenomaan läsnäolon löytäminen, joten pakollisesta evakkoreissusta tuli ainakin tämän viikon perusteella oikein hyödyllinen reissu.
Tänään illalla on ohjelmassa valojen laittoa Reaktiolle, mutta ensi viikon ma- ja ti-treenit ollaan vielä Vingenkadulla. Keskiviikkona palataan Reaktiolle, vedetään viimeiset kohtausharjoitukset ja torstaina sovitetaan uudistettu paketti takaisin sen esitystilaan. Torstaina ohjelmassa on siis läpimeno. Läpimeno kaipaisi myös vähän koeyleisöä, joten asiassa auttamaan kiinnostuneet ottakaahan yhteyttä!
Torstain läpimenon myötä siirrymme kohti neljättä ja viimeistä harjoitusjaksoa, joka on "Kohti ensi-iltaa". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ennen 4. jakson aloittamista kaikki sisältö on tehty ja sitä hiotaan läpimenojen ja koeyleisöjen avulla. Samalla valmistaudutaan henkisesti ja käytännönkin tasolla esityskauteen. Jokaisessa läpimenoharjoituksessa pyritään toimimaan aina edelliskertaa enemmän kuten esityksissä tullaan toimimaan. Valmiissa esityksessä näyttelijät ovat yleisöä varten. Harjoituksissa koeyleisö on näyttelijää varten. On tärkeää päästä harjoittelemaan täydessä yksityisyydessä tehtyjä juttuja hengittävien katsojien kanssa. Yleisö tuo oman lisänsä kaikkiin esityksiin.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
L-Studiossa meillä oli käytössämme pienempi tila ja Vingenkadulta löytyneet stunttipenkin eroavat jossain määrin lavastukseemme kuuluvista, mutta saatiin luotua tarpeeksi hyvin omaa lavaamme muistuttavat harjoitteluolosuhteet. Viikon päättyessä torstaina (Vingenkadulla oltiin joka ilta ti-to) oli mielenkiintoista huomata, että harjoituspaikan vaihtaminen tässä vaiheessa saattoi jopa tuoda jotain lisää. Kun ympäristö muuttui ja keskeiset elementit olivat vain merkattuina erilaisilla korvikkeilla, toi se mielestäni jotain lisää läsnäoloon lavalla. Nyt ollaan menossa kolmatta harjoitusjaksoa, jonka teemana on 1. ja 2. jaksojen yhteensovittaminen ja nimenomaan läsnäolon löytäminen, joten pakollisesta evakkoreissusta tuli ainakin tämän viikon perusteella oikein hyödyllinen reissu.
Tänään illalla on ohjelmassa valojen laittoa Reaktiolle, mutta ensi viikon ma- ja ti-treenit ollaan vielä Vingenkadulla. Keskiviikkona palataan Reaktiolle, vedetään viimeiset kohtausharjoitukset ja torstaina sovitetaan uudistettu paketti takaisin sen esitystilaan. Torstaina ohjelmassa on siis läpimeno. Läpimeno kaipaisi myös vähän koeyleisöä, joten asiassa auttamaan kiinnostuneet ottakaahan yhteyttä!
Torstain läpimenon myötä siirrymme kohti neljättä ja viimeistä harjoitusjaksoa, joka on "Kohti ensi-iltaa". Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ennen 4. jakson aloittamista kaikki sisältö on tehty ja sitä hiotaan läpimenojen ja koeyleisöjen avulla. Samalla valmistaudutaan henkisesti ja käytännönkin tasolla esityskauteen. Jokaisessa läpimenoharjoituksessa pyritään toimimaan aina edelliskertaa enemmän kuten esityksissä tullaan toimimaan. Valmiissa esityksessä näyttelijät ovat yleisöä varten. Harjoituksissa koeyleisö on näyttelijää varten. On tärkeää päästä harjoittelemaan täydessä yksityisyydessä tehtyjä juttuja hengittävien katsojien kanssa. Yleisö tuo oman lisänsä kaikkiin esityksiin.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
Miehestä mittaa
"Onko se nyt siinä, minkä näköinen mies on, tai minkä ikäinen, kunhan vain on mies? Eikö se ole siinä, mihin kykenee ja mitä saa aikaan?"
Näin miettii Juha tekstissä! Sanoihin on myös näyttelijän helppo samaistua. Päässäni pyörii ajatukset siitä, että eikö se ole aivan sama miltä näytän lavalla? tärkeintähän on se, että saamme katsojassa aikaan jotain! Työstämme vahvaa ja ajatonta tekstiä. Näyttelijöistä sekä ohjaajasta on otettava kaikki irti ja sitä kohti olemme menossa. Vaativa työ ei ole koskaan huono jos siihen on valmis sitoutumaan ja pyrkii tekemään sen eteen kaiken mihin sillä hetkellä kykenee! Näytelmä alkaa olemaan pohjaltaan oikeassa suunnassa, kohtaukset on nyt hiottava vahvaksi osaksi suurta kokonaisuutta. Luottoa löytyy koko ryhmään, suurin ongelma on nyt oman itseni kanssa. Mihin kykenen ja mitä saan aikaan? Nyt otetaan miehestä mittaa, Niin Juhasta kuin Jarnostakin!
Jarno Hyökyvaara , Näyttelijä
Näin miettii Juha tekstissä! Sanoihin on myös näyttelijän helppo samaistua. Päässäni pyörii ajatukset siitä, että eikö se ole aivan sama miltä näytän lavalla? tärkeintähän on se, että saamme katsojassa aikaan jotain! Työstämme vahvaa ja ajatonta tekstiä. Näyttelijöistä sekä ohjaajasta on otettava kaikki irti ja sitä kohti olemme menossa. Vaativa työ ei ole koskaan huono jos siihen on valmis sitoutumaan ja pyrkii tekemään sen eteen kaiken mihin sillä hetkellä kykenee! Näytelmä alkaa olemaan pohjaltaan oikeassa suunnassa, kohtaukset on nyt hiottava vahvaksi osaksi suurta kokonaisuutta. Luottoa löytyy koko ryhmään, suurin ongelma on nyt oman itseni kanssa. Mihin kykenen ja mitä saan aikaan? Nyt otetaan miehestä mittaa, Niin Juhasta kuin Jarnostakin!
Jarno Hyökyvaara , Näyttelijä
Apua!
En vieläkään tiedä kuinka Shemeikan saappaissa oikein pitäisi seistä. Se mies on yksi suuri mysteeri. Ensi-ilta on 16 päivän päästä ja roolityö tuntuu keskeneräisemmältä kuin missään vaiheessa produktiota. Onneksi ennen ensi-iltaa on vielä luvassa tiukka treeniputki, jossa kaikki palaset toivottavasti loksahtavat oikeille paikoilleen. Ilman kovaa työtä se ei kuitenkaan tule tapahtumaan.
Konsta Laakso, näyttelijä
Konsta Laakso, näyttelijä
tiistai 10. tammikuuta 2012
Teatteria parhaimmillaan
Viime treeneissä koimme "teatteria parhaimmillaan". Näyttelimme juoruilevia tukkimiehiä, jotka kantoivat hartioillaan tukkeja (painavia penkkejä). Varustukseen kuului erittäin lämmin turkishattu. Kohtausta toistettiin ja toistettiin ja muokattiin. Ohjaaja käytti valtaansa: "Matilda, sano toi yksi lause eri tavalla. Joo ottakaa uusiks, kantakaa penkit takas." Ja koko kanto-operaatio alkoi alusta. Lopuksi ohjaaja totesi: "Tätä on teatteri parhaimmillaan."
Ensi-iltaan on kaksi ja puoli viikkoa. Tuntuu että saataisiin ihan hyvin aikaa kulumaan vaikka huhtikuulle tätä treenatessa ja kehitellessä. Nyt pitäisi kuitenkin saada nopeasti ideat läjään ja lopputulokseksi, jonka sitten tarjoamme yleisölle 27.1.
Kirsi Savolainen,
näyttelijä-muusikko
Ensi-iltaan on kaksi ja puoli viikkoa. Tuntuu että saataisiin ihan hyvin aikaa kulumaan vaikka huhtikuulle tätä treenatessa ja kehitellessä. Nyt pitäisi kuitenkin saada nopeasti ideat läjään ja lopputulokseksi, jonka sitten tarjoamme yleisölle 27.1.
Kirsi Savolainen,
näyttelijä-muusikko
maanantai 9. tammikuuta 2012
Loppukirin alku.
Kaikella on alku. Niin myös vihdoin meidän näytelmällä. Erilaisia ideoita on kokeiltu, hurjimmissa versioissa yleisölle ei suotu edes istumismahdollisuutta ja ohjaaja ja assarikin pyörivät lavalla tai ainakin sen tiukassa läheisyydessä. Tänään palattiin kuitenkin vähän normaalimpaan meininkiin. Ratkaisun avaimet löytyivät assarin kanssa pidetystä palaverista ja Juhani Ahon alkuperäisteoksesta. Näytelmän aloituksessa on vielä pari ratkaistavaa asiaa, mutta kokonaisidea on selvillä, jee!
Alun lisäksi harjoiteltiin Juhan pitkää monologia, tosin suurilta osin huomio meni muun porukan ohjaamiseen. Aikaa on onneksi vielä siihen, että voi tilanteen mukaan keskittyä muihinkin asioihin, kuin siihen mitä on alunperin suunniteltu. Muun porukan juttu löysi uomansa, se helpottaa jatkossa myös Juhan monologin työstöä.
Tilaratkaisukin sai taas uutta muotoa. Työpajaviikonlopulta jäänyt perusratkaisu jäi voimaan pienin muutoksin, mutta katsomon ja näyttelemisen suuntaa pöyräytettiin hieman. Nyt tila hengittää paremmin ja täyttyy kokonaisvaltaisemmin. Olen innoissani. Huomisesta eteenpäin ollaan tosin reilu viikko evakossa Vingenkadulla yksikkömme muissa opetustiloissa, kun Tuukan Virtahepo ja muita hevosia ottaa tuntumaa Reaktioon. Pitäähän sitä muillekin jakaa ja meillä on kyllä edeltäviin festariohjauksiin verrattuna ollut satumaisen hyvä tilanne tilojen puolesta. Paria treeniä lukuunottamatta ollaan voitu olla harjoittelemassa tilassa, mihin esitys valmistetaan. Monesti festareilla päällekkäisten ohjausten vuoksi joutuu tinkimään aika paljonkin harjoitustilasta ja ajoista.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
PS. Muistin pitkästä aikaa linkityksen. Se tekee ammattimaisen vaikutelman.
Alun lisäksi harjoiteltiin Juhan pitkää monologia, tosin suurilta osin huomio meni muun porukan ohjaamiseen. Aikaa on onneksi vielä siihen, että voi tilanteen mukaan keskittyä muihinkin asioihin, kuin siihen mitä on alunperin suunniteltu. Muun porukan juttu löysi uomansa, se helpottaa jatkossa myös Juhan monologin työstöä.
Tilaratkaisukin sai taas uutta muotoa. Työpajaviikonlopulta jäänyt perusratkaisu jäi voimaan pienin muutoksin, mutta katsomon ja näyttelemisen suuntaa pöyräytettiin hieman. Nyt tila hengittää paremmin ja täyttyy kokonaisvaltaisemmin. Olen innoissani. Huomisesta eteenpäin ollaan tosin reilu viikko evakossa Vingenkadulla yksikkömme muissa opetustiloissa, kun Tuukan Virtahepo ja muita hevosia ottaa tuntumaa Reaktioon. Pitäähän sitä muillekin jakaa ja meillä on kyllä edeltäviin festariohjauksiin verrattuna ollut satumaisen hyvä tilanne tilojen puolesta. Paria treeniä lukuunottamatta ollaan voitu olla harjoittelemassa tilassa, mihin esitys valmistetaan. Monesti festareilla päällekkäisten ohjausten vuoksi joutuu tinkimään aika paljonkin harjoitustilasta ja ajoista.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
PS. Muistin pitkästä aikaa linkityksen. Se tekee ammattimaisen vaikutelman.
perjantai 6. tammikuuta 2012
Lakana ja promokuvia
Lakanatyöskentely ei ehkä ole kaikille tuttu termi. Ohjaajan lakana tarkoittaa isoa taulukkoa, johon laitetaan yksi sarake jokaiselle näytelmän kohtaukselle. Itse laitan kohtaukset taulukon yläreunaan, vasemmalta oikealle. Pystysuoraan tulevat sarakkeet täyttyvät esim. seuraavanlaisista asioista: kohtauksen nimi, ketkä esiintyvät kohtauksessa, kuka on kohtauksen päähenkilö, missä kohtaus tapahtuu, milloin, mitä kohtauksessa tapahtuu, kohtauksen musiikki, jne.. Se mitä noihin sarakkeisiin haluaa laittaa, riippuu ohjaajasta ja mahdollisesti myös prokkiksesta. Lakanatyöskentely tarkoittaa yksinkertaisesti tämän taulukon täyttämistä.
Miksi sitä tehdään? Lakanatyöskentely on yksi ajattelun väline. Lakana auttaa hahmottamaan näytelmän kokonaisuutta, kuten myös yksittäisiä kohtauksia - mistä elementeistä kohtaukset koostuvat. Samalla se toimii muistilistana, sillä se sisältää kaikkien kohtauksien keskeiset elementit. Valmis lakana on käytännössä näytelmä paperille laitettuna.
Keskiviikkona ja torstaina palattiin Reaktiolle sulattelemaan jouluruokia. Käveltiin näytelmä läpi muistellen. Torstaina laitettiin myös ensimmäisiä lamppuja kattoon, että saatiin otettua muutamia promokuvia. Tässä maistiaisia. Osa puvustuksesta on lopullista, osa ei.
Miksi sitä tehdään? Lakanatyöskentely on yksi ajattelun väline. Lakana auttaa hahmottamaan näytelmän kokonaisuutta, kuten myös yksittäisiä kohtauksia - mistä elementeistä kohtaukset koostuvat. Samalla se toimii muistilistana, sillä se sisältää kaikkien kohtauksien keskeiset elementit. Valmis lakana on käytännössä näytelmä paperille laitettuna.
Keskiviikkona ja torstaina palattiin Reaktiolle sulattelemaan jouluruokia. Käveltiin näytelmä läpi muistellen. Torstaina laitettiin myös ensimmäisiä lamppuja kattoon, että saatiin otettua muutamia promokuvia. Tässä maistiaisia. Osa puvustuksesta on lopullista, osa ei.
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Kymmenettä tuntia...
Jos tuli lomailtua, niin nyt otetaan sitä takaisin! Tämä päivä on koostunut lakanatyöskentelystä, ennen joulua aikaansaadun materiaalin muistelusta ja harjoitusten suunnittelusta. Näitä parisen tuntia päivällä. Klo 16 mentiin assari Elon ja näyttelijä Laakson kanssa Reaktiolle laittamaan muutamia valoja ja ideoimaan/ottamaan kuvia käsiohjelmaa ja julistetta varten. Muu porukka tuli Reaktiolle klo 17 ja pidettiin kolmen tunnin treenit. Palailtiin lomilta maailman parhaan draamapelin voimin ja alettiin taas hommiin. Hommina oli ennen joulua aikaansaadun materiaalin läpikävely/muistelu lavalla. Treenit loppu klo 20, päivä jatkui. Kuvaaja-Konstan (a.k.a. näyttelijä Laakso) kanssa vetäydyttiin Kokkolan levottomammille seuduille pieneen nyrkkipajastudioon (eli Konstan keittiöön Tankkari 3:lle) työstämään julistetta ja käsiohjelmaa. Miulla ei mitään käsitystä mistään photoshoppien käytöstä, Konstalla onneks vähän enemmän ja lopulta klo 23:14 aikoihin tuli valmista! Nyt meillä on juliste ja käsiohjelma lähetettäväksi painoon. Päivä kuitenkin jatkuu. Tulin kotiin, tein vähän sapuskaa ja nyt päivittelen tässä blogia.
JUHAKIN sai näppinsä päivän kuvamateriaaliin ja on lisännyt facebook-profiiliinsa uuden kuvan! Käykääpä tsekkaamassa kuva ja osoittamassa tukenne ('tykkää') osoitteessa facebook.com/rajavaaran.juha!
Ohessa kuva mietittäväksi. Teaser.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
JUHAKIN sai näppinsä päivän kuvamateriaaliin ja on lisännyt facebook-profiiliinsa uuden kuvan! Käykääpä tsekkaamassa kuva ja osoittamassa tukenne ('tykkää') osoitteessa facebook.com/rajavaaran.juha!
Ohessa kuva mietittäväksi. Teaser.
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Studioteatteri Reaktiolla pe 27.1.2012 klo 20.
maanantai 2. tammikuuta 2012
Takaisin sorvin ääreen!
Loma takana, takaisin töihin! Lomaa koulusta on tosin vielä viikko, mutta pari viikkoa kaakkoisemmassa Suomessa joulun ja uuden vuoden vietossa saa riittää prokkislomaksi. Ja sen tehtävän tuo pari viikkoa kyllä täytti! Tarkoitus oli päivittää kerran pari blogia erinäisillä hajatelmillä - jäi tekemättä. Tarkoitus oli tehdä ajatustyötä vihkon ja ohjaajan lakanan kanssa - jäi tekemättä. Ehkä tämä oli kuitenkin ihan hyvä juttu. Nyt on taas virtaa ja intoa (jälkimmäistä ollut kyllä koko ajan, ensimmäinen alko loppuu joulukuun puolenvälin jälkeen) jatkaa homma loppuun. Ensi-iltahan on kuitenkin jo tässä kuussa!
Tänään palasin Kokkolaan. Nyt vuorossa on tiukka aikataulutus, julisteen ja käsiohjelman värkkäys (Hätä! Mistä ideat?! Entä toteutus?! DEADLINE ISKEE!) ja keskiviikkona treenien jatkaminen joulutauon jälkeen. Toivottavasti näyttelijät on opetelleet replat. Viimeinen tehtävänanto ennen lomille lähtöä oli, että tammikuun alussa replat on hallittava niin hyvin, että niihin ei enää tarvitse keskittyä, vaan voi keskittyä siihen, mitä oikeasti on lavalla tekemässä.
Tästä jatketaan. Ja mennään enskariin niin että heilahtaa! Hyvää kuluvaa vuotta kaikille!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Tänään palasin Kokkolaan. Nyt vuorossa on tiukka aikataulutus, julisteen ja käsiohjelman värkkäys (Hätä! Mistä ideat?! Entä toteutus?! DEADLINE ISKEE!) ja keskiviikkona treenien jatkaminen joulutauon jälkeen. Toivottavasti näyttelijät on opetelleet replat. Viimeinen tehtävänanto ennen lomille lähtöä oli, että tammikuun alussa replat on hallittava niin hyvin, että niihin ei enää tarvitse keskittyä, vaan voi keskittyä siihen, mitä oikeasti on lavalla tekemässä.
Tästä jatketaan. Ja mennään enskariin niin että heilahtaa! Hyvää kuluvaa vuotta kaikille!
Aapo Stavén, näytelmän ohjaaja
Tunnisteet:
deadline,
esittävä taide,
Juha,
Juhani Aho,
kokkola
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




